Milloin vyöhyketerapeutin vastaanotolle?

Kun paikkoja kivistää tai niska- ja hartiaseutu ovat jumissa, moni suuntaa lähimmälle hierojalle. Me kiireiset työssä käyvät haluamme kipuun nopeasti helpotusta, ja harvemmin enää siinä vaiheessa, kun kipu on kova tulee ajatelleeksi muita hoitomuotoja tai mistä lihasjumitus johtuu.

Kipua ja jumitusta aiheuttavia syitä on varmasti yhtä monta kuin hoitomuotojakin. Hartiaseutu menee helposti jumiin huonosta asennosta, mutta itse uskon että monella syy on monitahoisempi. Jännitys, stressi ja kiire ovat myös omiaan aiheuttamaan eri lihasryhmien jännitystä. Kylmä, näyttöpäätetyö sekä pitkään samassa asennossa istuminen aiheuttavat myös jumeja. Pahimmillaan lihasjännitys aiheuttaa myös muita oireita, kuten päänsärkyä ja unettomuutta.

Vyöhyketerapia on erinomainen hoitomuoto erilaisiin kipuihin ja migreeniin. Parhaimmillaan se on ennaltaehkäisevä ja rentouttava hoito, joka parantaa elämänlaatua yhdessä terveellisten elämäntapojen kanssa. Vaikka vyöhyketerapia on kevyttä painallusta niin vaikutus on syvältä ja elvyttävää. Kova painallus taas lamaa. Hoito voi auttaa niin stressiin, unettomuuteen, verenpaineeseen, kipuihin, koliikkiin, korvatulehduksiin, lapsettomuuteen, turvotuksiin kuin hormonihäiriöihinkin. Myös riippuvuuksia (ruoka, tupakka, alkoholi) voi hoitaa vyöhyketerapialla. Vanhemmilla ihmisillä vireys ja muisti pysyvät hyvinä, kun käy säännöllisesti hoidossa kuukauden välein.

Monille on tuttua intialainen päähieronta, mutta harvempi on tietoinen vyöhyketerapiapäähieronnasta, joka on todella rentouttavaa.

On palkitsevaa nähdä, miten masentuneena hoitoon tullut lähtee iloisena ja tyytyväisenä kotiin. Työssäni olen törmännyt mitä erilaisempiin oireisiin ja harvinaisempiin vaivoihin kuten autoimmuunisairauksiin. Myös näihin asiakkaani ovat saaneet apua vyöhyketerapiasta. Kroonisissa sairauksissa tarvitaan pidempi hoitojakso kuin akuuteissa. Fysioterapiassakin hoitokertoja on yleensä 10-15, mutta vyöhyketerapiassa niitä on huomattavasti vähemmän.

Vyöhyketerapia ennaltaehkäisee sairauksia ja sitä voi ottaa vaikka kerran kuukaudessa tai harvemmin ylläpitohoitona. Hoitoon voi tulla vain hemmottelemaan itseään tai rentoutumaan. Hoito ei sovi syöpää, vaikeaa sydänvikaa, vaikeaa mielisairautta, korkeaa kuumetta ja vaikeaa tulehdusta sairastaville. Myös Marevan-lääkitystä saavien, elinsiirtopotilaiden ja raskauden alkuvaiheessa olevien tulisi välttää hoitoa. Lääkäri kertoo tarvittaessa, milloin saa hoitaa tai käydä hierojalla.

Paras tulos vyöhyketerapiasta saadaan, kun asiakas sitoutuu hoitoon ja hoidon vaikutuksia käydään läpi avoimesti keskustellen. Asiakkaalla pitää olla erityisen vahva motivaatio, kun yritetään päästä irti tupakasta, alkoholista, lääkkeistä tai epäterveellisestä ruuasta.  Vyöhyketerapia ”ajaa taudit ulos”, eikä paina oireita piiloon. Jossain vaiheessa tämä voi aiheuttaa myös kipua. Tämä on normaali reaktio, josta ei ole syytä huolestua. Rasitus, stressi, väärä ruokavalio ja sairaudet aiheuttavat kuona-aineiden kertymistä elimistöön. Kun tällaista potilasta aletaan hoitaa, voi aluksi tulla edellä mainittuja hoitoreaktioita. Hoidon jälkeen olisi hyvä juoda runsaasti, lepäillä, välttää saunaa ja nautintoaineita.

Kuulisin mielelläni, millaisia kokemuksia sinulla on vyöhyketerapiasta ja mihin vaivoihin olet saanut helpotusta?