Kuinka tulla rennoksi
Työssäni tapaan paljon niskahartiaseudun vaivoista kärsiviä ihmisiä. Kipeytyminen johtuu usein jännityksestä, vaikka fyysinen rasitus olisi kivun aiheuttaja. Kipeitä paikkoja jännittää ja ne tulevat entistä kipeämmiksi. Joillakin niskajännitys on luonteenomainen tapa reagoida vaikeisiin asioihin ja stressiin. Läheskään aina ei ole mitään fyysistä rasitusta, joka aiheuttaisi jännityksen.
Rentoutumiskeinoja on monia mm. meditaatio, liikunta, hyvä harrastus jne. Tässä artikkelissa käsittelen terapeuttista ja psykologista rentoutusta sekä kerron vyöhyketerapiasta rentoutumiskeinona oman kokemukseni pohjalta.
Itse olen todennut rentoutuskasetin vaikutuksen tehokkaaksi. Meillä on kotona kaksi 70-luvulta peräisin olevaa vanhaa kasettia, joista toinen käsittelee opiskelua (Jarl Fahler) ja toinen tupakasta vieroitusta (Aarne Jokela). Mieheni on päässyt sillä aikoinaan irti tupakasta. Nuorena en ymmärtänyt rentoutuksen merkitystä. Kun jouduin jostain syystä tilanteeseen, jossa makasimme yhteisessä rentoutuksessa patjoilla, koin sen turhaksi ja tehottomaksi ja ihmettelin, miten joku voi nukahtaa siihen. Nyt vanhempana kun nukun välillä huonosti, kokeilin mieheni suosittelemaa rentoutusta ja huomasin että se onkin tehokasta. Usein nukahdan rentoutuskasetin vielä ollessa päällä.
Ihmisen elimistön on tarkoitus toimia tietyssä rytmissä tasaisesti. Jos tämä rytmi jostain syystä häiriintyy, tulee oireita: sydämen rytmihäiriöitä, hengityksen pidättämistä, ruuansulatuselimistön oireita kuten närästystä, ummetusta, ripulia tai paksusuolen ärtymistä. Aivot on se tietokeskus, mistä kaikki tieto kulkee elimistöön ja lihaksiin. Rentoutus vaikuttaa juuri aivoihin ja sen kautta koko kehoon. Kun rentoudumme, rauhallinen hengitys tasoittaa myös mielialaa sekä sydäntä. Rentoutuneena kaikki suorituksetkin onnistuvat paremmin.
Aluksi rentoutusharjoitus saattaa tuntua vaikealta ja ajatukset laukkaavat omia teitään, mutta säännöllinen kuuntelu parantaa keskittymistä joka kerralla. Vaatii kaksi viikkoa aikaa, että oppii rentouttamaan lihaksensa vaistomaisesti, kun alkaa jännittymään. Sen jälkeen kannattaa ottaa rentoutusta aina tarvittaessa.
Nykyisin olemme kiireisiä ja stressaantuneita emmekä mielellämme haluaisi pysähtyä. Olemme myös nähneet mihin se johtaa. Jos maltamme edes hiukan hengähtää ja rentoutua, siitä on jo iso apu. Elämä tuntuu taas valoisammalta. Itse olen huomannut olevani paljon hyväntuulisempi, kun otan rentoutusta. Kun tulen tiukkapipoiseksi arvostelijaksi huomaan, että nyt on aika taas alkaa kuunnella rentoutusta.
Myös vyöhyketerapiassa pyritään vaikuttamaan rentoutuksen keinoin ihmisen terveyteen kokonaisvaltaisesti. Hartiat edustavat vyöhyketerapiassa taakankanto- ja huolitasoa. Vyöhyketerapia antaa alkusysäyksen, mutta parhaan tuloksen aikaansaamiseksi asiakkaan olisi myös itse oltava aktiivinen. Usein annan jumppaohjeita ja suosittelen juuri rentoutusta. Nykyisin rentoutusharjoitusksia ja äänitteitä löytyy netistä. Jokainen voi sieltä valita itselleen sopivan tuotteen. Fahlerin ja Jokelan kasettejakin on vielä saatavilla netissä, kun kävin kurkkaamassa.
Ota itseäsi niskasta ja aloita rentoutus mieleiselläsi ohjelmalla. Kokeilemalla löydät sopivan. Näin Joulun alla meillä on monenlaisia kiireitä ja paineita ja siksi rentous on tärkeää töiden sekä juhlatunnelman onnistumisessa.