Miten parannan muistiani?

 

 

Itse en ole mitenkään erityisesti harrastanut muistiharjoituksia, ellei  päiväkirjan kirjoittamista lasketa. Harrastan monenlaisia asioita ja kursseilla opin uutta. En niinkään pidä rutiineista vaan enemmän luovasta toiminnasta.

Suvussa ainakin tädilläni oli dementia ja olen huomannut myös oman muistini heikkenevän. Erityisesti nimet unohtuvat. Olen ollut aina hajamielinen ja tehnyt ruutiineja automaattisesti. Perimällä onkin suuri vaikutus muistisairauksiin.

Mieli pysyy virkeänä erilaisissa harrastuksissa. Siellä oppii uusia taitoja ja samalla saa seurustella ja tutustua uusiin ihmisiin. Sosiaalisuus ja hyvät ihmissuhteet auttavat myös muistia estämällä masennusta. On myös huomattu, että soittajien muisti pysyy hyvänä. Sitä on tutkittu mm. Kanadassa ja Suomessa Miina Sillanpään säätiön tutkimuksessa. Myös musiikin kuuntelu ja laulaminen vaikuttaa muistiin erityisesti vanhuksilla. Soittotaitoa voi opiskella vielä vanhempanakin, samoin kuin muitakin  kädentaitoja. Uuden oppiminen on hyväksi aivoille sekä rutiineista poikkeaminen. Myös sanaristikot ja erilaiset pelit auttavat harjoittamaan aivoja ja pitämään muistia yllä.

Aivot rappeutuvat, jos niitä ei käytetä. TV:n tuijottelu ei siis ole hyväksi aivoille. Se passivoi niin itse ihmisen kuin aivotkin. Liikunta ja terveet elämäntavat sen sijaan aktivoivat aivoja. Parasta liikuntaa aivojen kannalta on kävely. Monet kertovat juuri kävellessään saavansa asiat järjestykseen ja löytävät ratkaisun ongelmiin. Liikunta jopa lisää aivosoluja väittävät neurotutkija Sandre Thuret ja ruotsalainen psykiatri Anders Hansen. Hansenin mukaan 45 minuuttia juoksua kolme kertaa viikossa tai kävelyä puoli tuntia viisi kertaa viikossa on hyväksi sekä muistille että koko keholle. Silloin saa maksimihyödyn liikunnasta. Itämaiset liikuntamuodot kuten jooga ja tai-chi auttavat rauhoittumaan ja lieventävät stressiä. Myös vyöhyketerapialla on samanlaisia vaikutuksia.

Riittävä uni auttaa aivoja toimimaan normaalisti, 7-8 tuntia on riitävää useimmille, mutta siinäkin on yksilöllistä vaihtelua. Krooninen unettomuus heikentää muistia ja suoriutumista älyllisistä tehtävistä.

Aivoillekin on hyötyä terveellisestä ruokavaliosta. Aivojen toiminnalle on hyväksi kasvis- ja kuitupitoinen ruoka yhdessä rasvaisten kalojen, kasvisöljyn, pähkinöiden ja siementen kanssa.

Kehotan kaikkia asiakkaitani käymään ainakin kerran vuodessa varmuuden vuoksi verikokeissa. Sydämen ja verisuonten terveys on tärkeää myös aivoille, koska verihyytymät voivat kulkeutua sydämestä aivoihin esim. eteisvärinässä. Kolesteroli ja verenpainelääkkeet auttavat aivoja toimimaan normaalisti estäen mm. halvauksia ja verenvuotoja. Amerikkalaistutkimuksessa testosteronin on huomattu miehillä parantavan muistia, samoin estrogeenin naisilla. Aspiriini ja muut verenkierto- ja ohennuslääkkeet estävät veritulppia ja kofeiini virkistää mieltä ja aivoja.

Muistia sitä vastoin heikentävät antasidit, masennus ja ahdistuslääkkeet, lihasrelaksantit ja virtsankarkailulääkkeet sekä alkoholi.

Joskus vaatii oikein pakottautumista aloittaa uusi asia. Sitten kun siitä tulee tapa, onkin helpompi lähteä. Positiivinen asenne kaikkeen uuteen auttaa pääsemään alkuun.

Hanki siis uusi harrastus, käsityö tai vapaaehtoistyö. Nyt kun kevätaurinko helottaa on helppo lähteä hangille kävelemään, hiihtämään, luistelemaan, lumikenkäkävelylle tai vaikka kelkkailemaan. Liikunnan jälkeen endorfiinit antavat hyvän olon pitkäksi aikaa.

Itse olen löytänyt tänä talvena uuden harrastuksen läheisestä uimahallista. Aloitin vesijuoksun, kun olin kuullut tutuiltani, että se voi olla jopa 40% tehokkaampaa kuin normaali juoksu. Harva vanhempi ihminen enää jaksaa harrastaa juoksua. Vesijuoksu sitä vastoin on helppoa ja mukavaa. Se laihduttaa ja antaa hyvän ryhdin sekä rennon ja hyvän mielen.